Moni yrittäjä pysähtyy vuoden aikana pohtimaan samaa kysymystä: nostanko palkkaa vai osinkoa? Vai pitäisikö tehdä molempia?

Valinta ei ole yksinkertainen, sillä se vaikuttaa yhtä aikaa kahteen asiaan:

1. Yrittäjän omaan verotukseen
2. Yrityksen verotukseen, nettovarallisuuteen ja tulevien osinkojen mahdollisuuksiin.

Kun ymmärtää näiden välisen dynamiikan, voi tehdä järkevämpiä ja pitkäjänteisempiä päätöksiä.

 

Milloin palkka kannattaa?

• Kun veroprosentti jää alle 27 %: Tällöin palkka on lähes aina edullisempi kuin osinko, koska yritys saa vähentää sen kuluna. Näin vältetään “tuplaverotus” (ensin yhteisövero yritykseltä, sitten vero osingosta yrittäjälle).
• Käytännössä palkkaa kannattaa nostaa usein siihen asti, kunnes oma ansiotuloveroprosentti kipuaa noin 27 %:iin. Yleensä tämä tarkoittaa kuukausipalkkana noin 4000 euron palkkatuloa, mutta tarkka luku riippuu muista tuloista, vähennyksistä ja monesta muusta asiasta.

Milloin osinko on järkevä valinta?

• Kevyemmin verotettua, ns. ”huojennettua osinkoa” voi nostaa 8 % yrityksen nettovarallisuudesta. (nettovarallisuus on yrityksen varat, joista on vähennetty velat)
• Tämä yleisesti “verovapaana” osinkona tunnettu osinkokaan ei ole täysin veroton: yritys maksaa ensin yhteisöveroa tuloksestaan 20 % ja sen jälkeen yrittäjä maksaa vähintään 7,5 % pääomatuloveroa.
• Osinkojen edullisuus kasvaa sitä mukaa, mitä enemmän yrityksen nettovarallisuus karttuu. Tämä taas tapahtuu tekemällä tulosta ja jättämällä siitä osan yritykseen.
• Kun osinkoa nostetaan enintään 8 % nettovarallisuudesta, siitä 75 % on verovapaata ja 25 % verotetaan pääomatulona.

 

Yritys säästöpossuna

Kannattaa ajatella yritystä myös eräänlaisena säästöpossuna. Jos voittoa ei jaa heti ulos, vaan jättää sen yritykseen, nettovarallisuus kasvaa. Se puolestaan mahdollistaa seuraavina vuosina suuremman määrän kevyemmin verotettuja osinkoja.

Toisin sanoen; aina ei kannata tyhjentää kassaa, vaan joskus paras ratkaisu on jättää voittoja tulevaisuuden varalle.

 

Esimerkkilaskelma

Oletetaan, että yrittäjällä on osakeyhtiö, jonka nettovarallisuus on 300 000 € ja tilikauden voitto ennen veroja 120 000 €.

Vaihtoehto 1: Kaikki palkkana

• Yrittäjä nostaa 120 000 € palkkaa.
• Yrityksen verotettava tulos = 0 € → yhteisöveroa ei makseta.
• Palkasta maksetaan progressiivista ansiotuloveroa, joka nousee hyvinkin korkeaksi.

Vaihtoehto 2: Kaikki osinkoina

• Yritys maksaa ensin voitosta yhteisöveron (20 %).
  • 120 000 € → verojen jälkeen jää 96 000 €.
• Nettovarallisuudesta (300 000 €) voi nostaa 8 % eli 24 000 € kevyemmin verotettuna.
  • Verorasitus tästä vain n. 1 800 €.
• Loput 72 000 € osingosta verotetaan ansiotulona (15 % verovapaata, loput 85 % ansiotuloa) .

Nettovaikutus: Ensimmäinen 24 000 € on hyvin edullista tuloa, mutta sen yli menevä osa kallistuu nopeasti.

 

Vaihtoehto 3: Yhdistelmä (esim. 60 000 € palkkaa + 24 000 € osinkoa)

• Yrittäjä nostaa 60 000 € palkkaa → yrityksen verotettava tulos pienenee ja ansiotuloveron prosentti pysyy kohtuullisena.
• Lisäksi nostetaan nettovarallisuuden mahdollistama 8 %:n osinko (24 000 €).
• Yritykselle jää vielä voittoa tulevien vuosien nettovarallisuutta kasvattamaan.

Nettovaikutus: Kokonaisveroprosentti pysyy selvästi maltillisempana ja samalla turvataan tulevien vuosien edulliset osingot.

 

Yhteenveto

🔹 Kaikki palkkana → yksinkertaista, mutta korkeat tulot verotetaan raskaasti.
🔹 Kaikki osinkoina → edullista vain 8 %:n nettovarallisuuteen asti, jonka jälkeen muuttuu raskaammin verotetuksi.
🔹 Yhdistelmä → useimmille yrittäjille optimaalinen ratkaisu.
🔹 Voittojen jättäminen yritykseen kasvattaa nettovarallisuutta ja toimii säästöpossuna ja mahdollistaa tulevina vuosina enemmän kevyemmin verotettuja osinkoja.

Jos mietit, mikä ratkaisu olisi juuri sinun yrityksellesi paras, me Evlonilla autamme mielellämme.